12. syyskuuta 2009

Eilinen ilta oli kivakivakiva, Madel harjotteli sen tänpäivästä keikkaa varten ja mä istuin ja kuuntelin vaikka kuinka kauan. Oli jotenkin ihan erityiskivaa ja tuli semmonen olo että tajuan miksi juuri minä oon juuri tässä perheessä.

Tänään kävin aamulla siellä metodistikirkolla jossakin Coffee Morning -jutussa, koska sain sieltä eilisiltana sähköpostia sitten vielä jossa sanottii että tänäkin aamuna (klo 10.30) voin mennä sinne. Joten menin, mut se oli taas tätä että joo vain vanhoja ihmisiä. Mut kattelin sitä kirkkoa niin oi siellä oli ihana nuortenhuone! Ja sielläki kuulemma huomenna AAMULLA oisi ihmisiä mut no en voi mennä sinne kun oon menossa sinne Bristol Community Churchille. Mutta kuitenkin, ne lupas antaa mun sähköpostiosoitteen jollekin nuorille sieltä, kivaakivaa.

Sitten tulin kotiin ja maalasin Madelille lahjan (se on nähtävissä vähän rajatussa muodossa tämän merkinnän tuossa yläpuolella myös, mutta siis niin tosiaan vähän rajattu versio on, en osannut suoraan ottaa kuvaa ja joo niin kuitenki). Sitten kävin siellä jossain romukaupassa ostamassa kehykset siihen, sain ne yhdellä punnalla, siistii.

Oi ja päivänpiristys todella suuri: sain kaks kirjettä ja paketin! Oi oi oi OIIII, kiitos Aura, Rebecca ja Äiti. Ilostuin! Oli hauskaa kun postiluukku kolahti ja olin soittamassa pianoa ja sitten Michael ja Madel meni kattomaan postia ja sitten kuulin kun Michael selitti jotain postimerkeistä ja Madel huusi mua ja kun pääsin eteiseen saakka niin Michael oli repimässä mun kirjekuorista postimerkkejä irti, se keräilee niitä. 8D Mua vaan nauratti ja Madel torui sitä että Michael anna nyt että Iines saa ees avattua ne kirjeet eka.

Tämän illan tulen viettämään Annan, Michaelin, Kathleenin ja Trinityn kanssa. NIIN KIVAA. Siis Trinity on Kathleenin koulukaveri. Kun Madelilla on keikka niin sitten jäädään vahtimaan noita lapsia Annan kanssa, oon jotenkin niin innoissani. Katsotaan Ice Age kolmonen ja sitte lapset laitetaa olkkarin lattialle nukkuu ja me varmaan Annan kanssa mennään sohville nukkumaan. Niin kivaa olla yökkäri päällä sohvalla oman peiton, tyynyn ja nallen kanssa. Se on yksinkertaista ja helppoa mut se TUNNELMA on ainaski mulle jotain niin kivaa.

Hihii Iines pääsee lapsenmielistelemään. Joskus musta oikeesti tuntuu että oon enemmän jonkun 6-vuotiaitten tasolla kuin omanikäisteni. Tai siis ne tuntuu tajuavan paljon paremmin että joku asia voi olla vakava kun aikuiset sanoo että no eihän tossa oo mitään. Ja muutenkin. Tai sitten mä vaan olen yliherkkä samalla tavalla kun lapset. Onko se paha asia?

PS: rakastan lelumainoksia. ne on niin muovisia ja aaaa en tiiä niin semmosia kauheita ja samalla niin ihania että mun tekis mieli saada ne kaikki lelut koska ne toimii niin taianomasesti niissä mainoksissa vaikka oikeesti ne ois ihan tyhmii. muistan saman tunteen lapsena! sit aina oltiin kauhistuneita kun joku lelu ei toiminukkaa sillain ku mainoksessa. ja englanniks ne mainokset on sata kertaa parempia!!

PPS: tv-kanavat joita oon täällä eniten kattonu taitaa olla cartoon network ja boomerang <3

niinhän sitä sanottiin että vaihtarivuosi varmaan kasvattaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti