11. syyskuuta 2009


Lopulta tänään oli sittenkin ihan kiva päivä. Natalian kanssa oli ihan kivaa Kingswoodissa ja sovittiin et mennään ens perjantaina yhdessä taas sinne. Sitten opetin Natalialle suomea ja se opetti mulle sitä omaa kieltään (Natalia on siis Slovakiasta, puhuuhan ne siellä ihan sloviakiaa??). Se oli sairaan hauskaa, koska joku puhui mulle suomea! 8D Ja muutenkin, kivaakivaakivaa. Sitten istuttii ulkona siinä jossain vaiheessa ja siihen tuli jotain muitaki oppilaita syömään lounasta ja ne jutteli meille kaikkea vähän, kyseli nimiä ja mistä ollaan ja sillain. Ihan kivaa.

Sitten oli kässää, meidän piti tehdä joku essee (onneks tosi lyhyt) ryijynkudonnan historiasta (SIIS MITÄ) ja arvatkaa kuinka hirveen helppoa semmonen on englanniksi! Sain sen tehtyy silti, se opettaja lupas tarkastaa siitä kielioppivirheet ja antaa sen mulle sit vielä puhtaakskirjotettavaks. Ihanaa että se jaksaa. Toivon et ne tiedot nyt sit oli ihan oikeita, katoin ne suomeks wikipediasta ja sit käänsin ne mun muistiinpanot englanniks.

Koulun jälkeen juttelin Natalian kanssa vielä ja se sano et kivaa et jaksan olla sen kans ja et ehkä meistä voi tulla hyviä ystäviäki vielä ja jotain. Oi se oli niin jotenkin kiva. Ja sit vaan että see you on monday. Kävelin kotiin ja sit sisällä ei ollu ketään ja Anna lähetti mulle viestin et se oli unohtanu avaimen ja se oli jossai muualla kuin kotona. Sitten lähetin sille viestin että oon kotona ja se tuli sit sinne ja lähetin Madelille viestin et unohdettii avain (vaikka oikeasti Anna unohti sen mut helpompaa se on molemmille jos otetaan se "syy" yhdessä niskoillemme, vaikka eihän siitä kukaan muu "kärsiny" kun me kaks). Ja sit se tuliki jo pian Kathleenin ja Michaelin kanssa, se oli ollu hakemassa niitä koulusta. Ja oli ihan tyrmistyny et älkää enää ikinä unohtako avainta (vaikka siis meille siinä ei ollu mitään ongelmaa ku istuttiin varjossa nurmikolla ja Anna koitti lukee suomenkielistä tekstiä, se oli hauskaa). Sit ku tultii sisälle niin mä luin sinne jotain saksaks ja sitä nauratti (no en ihmettele, koskaan ennen mitään saksaksi lukenu ääneen).

Sitten käytiin juomassa kaakaoo ja syömässä kakkua ja juteltiin jotain. Ja sit Michael lennätti semmosta pientä kauko-ohjattavaa helikopteria olkkarissa nii katottii sitä, se halus koittaa laskeutua sillä meidän käsien päälle ja kaikkee. Ja Anna halus koittaa ohjaa sitä ja meillä oli aivan sairaan hauskaa. Miten tollasesta voi tulla niin hyvä mieli, en tiedä, mutta oikeasti!! Niin kivaa.

Sitten katottii Paavo Pesusientä telkkarista ja Madel tuli sanomaan et Iines voisitko käydä kaupassa ostamassa astianpesuainetta ja Anna lähti sit mun mukaan. Ostettiin myöskin pyykinpesuainetta, oli kiva et yhdessä piti tehdä jtn, haisteltiin Tescossa vaan eri pesuaineita. :D Ja sit tultiin vaan kotiin ja Madel hihku innosta ku olin osannu ostaa sille astianpesuainetta! Oikeesti välillä tulee semmoonen olo et oonko joku pikkulapsi tai jotenki tyhmänä pidetty ku kaikki mitä teen on jotenki hienoo ja ihmeellistä. Tai siis just tuo pesuaineen ostaminen ja sit se että Madel ottaa mua kädestä kii jos kävellää tien yli (vaikka mä oon sitä ihan sairaasti pidempi ja isompikokoisempi 8DD) ja sitten kaikki tietty puhuu mulle hitaasti (mut se on ihan tarpeellista) mut monet etenki vanhemmat ihmiset ei tajua et vaikka pitää puhua hitaammin ja ymmärrän huonosti ni en ole silti kuuro!! Kun jos sanon että sorry i don't speak english very well so can you speak a bit slowly please niin ne on heti että AAAAAAH SOOOOORRRRYYYYYY ------ ja sit se asia ja niin kovaa ja hitaasti et oikeasti kaikki 50m säteellä olevat varmaan kuulee mitä ne sanoo mulle. Madelin puhetta mulla ei oo mikään ongelma ymmärtää vaik se ei ees puhu kauheen hitaasti meille enää, se vaan puhuu niin selkeesti muuten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti