28. lokakuuta 2009

Tasta tulee tammoinen ihan pikapikapaivitys, sitte lahden City Centreen pain tapaamaan Paulaa. ((:

Perheen kanssa menee tavallaan paremmin, taman uuden valiaikaisperheen siis. Niiden saannot aina toisinaan arsyttaa, mutta sitten jos itte vaikka laittaa valot pois kun tietaa etta ne pitaa laittaa, niin niiden ei tartte sanoa siita, ja sitten ei arsyta se etta ne jotenkin maarailis, vaikka onki aika arsyttavaa elaa noin tarkasti jonkun muun mukaan... Eilen illalla kun menin kotiin, siella oli noiden nelja lastenlasta ja sit tanssittiin mina, Anna ja Cilia niitten lasten kanssa kun musiikkiteeveesta tuli jotain musiikkii. Oli tavallaan jotenki kivaa, tuli ihan jollain tapaa mieleen Koylion mummola, se ku itse oltiin siella. Tai miksei Pihtipudaskin, mutta enemman Koylio, koska siella oltiin lahes aina serkkujen kanssa ja noi lapset just oli serkuksia, en tiia..

Eilisen paivan vietin Emman ja Debbien kanssa keskustassa, oli ihan kivaa, mutta turhauduin pariin otteeseen tosi paljon siihen kun en pystynyt osallistumaan keskusteluun ja joudun ain apyytamaan toistamaan jos joku puhuu just mulle jotaki. Mutta no se meni silti ihan hyvin, ja nykyaan tiedan etta ymmarran kylla jos joku vahan viittii selittaa mulle, ja Emma ja Debbie onneksi viittiikin, tai etta ne ei sano sillain etta joonevermind jos en heti tajua. Kaytiin joissaki kaupoissa, se oli ihan kivaa. En ostanut kylla mitaan, ja oli erilaista olla jonkun ENGLANTILAISEN kanssa kun sitte jos ois ollu suomalaisen kanssa, se vaan on tosi erilaista. Sitten kaytii syomassa Subwayssa ja Emma valttamatta halusi tarjota ruuat mulle, olin ihan apua kun no siis joo, emmatieda, ei sen ois tarttenu. Mutta se valttamatta halusi. Sitte viela kaytiin parissa kaupassa ja jotain juteltii siina, oli jotenki outoa olla niiden kanssa kaupoilla, ihan erilaista. Ehka ma totun siihenki viela. Ja sitten lahdettii kotiinpain, bussissa mua turhautti ja en ois viela halunnu menna kotiin, kello oli jotain ehka viis. Lahdin sitte Emman ja Debbien kanssa Debbielle ja siella oli kivaa, vietettii aikaa Debbien huoneessa, sit soittelin pianoa (joka oli vahan vaivauttavaa kun tv oli paalla ja en tienny halusko joku oikeesti kattoo sita, mutta ku englantilaisissa kodeissa vahanniinku poikkeuksetta on tv aina paalla) ja sitten katottii leffa ja siihen sai suomitekstit ja tuntu ihan tosi kivalle etta kerranki ymmarsin kaiken mille muut nauraa ja pystyin ihan taysilla olla mukana siina. Ei mun ehka pitais kattoo suomiteksteilla leffoja, muttaku se vaan tuntu niin kivalle YMMARTAA. Lahdin ihan hyvilla mielin kotiinki ja ilta oli ihan hauska niiden lastenlasten kanssa sitte.

Ja nyt olen tosiaan menossa tapaamaan Paulaa ja mun pitaa menna etta kerkian yhdeksi keskustaan. Mulla on ikava Suomeen ja siksi vahan tyhja olo, mutta samalla musta tuntuu etta tama tekee mulle koko aika vaan hyvaa, vaikka onki aika vaikeaa toisinaan. Oon kadottanu jotain ja sitten loytany uudestaan, on koko aika jollaki tavalla uudistunu ja kasvanu olo. Se tekee hyvaa, kylla.

Mun vieressa istuu tosi vanha pappa joka Facebookkaa. Jotenkin hauskaa

1 kommentti:

  1. Iines kulta, mullakin on ikävä, mut ei suomea vaan SINUA!!! Kohta on Joulu ja mennään mummolaan. Tip tap. Muista olla kiltisti niin joulupukki tuo lahjoja. Minäkin olen kiltisti. Voimia elämän arkeen ja iso lämmin halaus. Äitiliini

    VastaaPoista