21. joulukuuta 2009

Tänään oli ihan kiva päivä. Me oltiin Akun kanssa kotona ja katsottiin leffaa ja syötiin pakastepizzaa, ne on parhaita. Sitten lähdin Lumolle joskus siinä neljän aikaan ja olin puol viiden jälkeen perillä. Tuntui niin oudolle, onneks Martin oli mun kanssa, mua pelotti ihmiset ja ei mun pelko ees osottautunu turhaksi.

Päivällä tunnelmoin kotona, tässä muutama kuva.


Tässä on sitten MAA. Niille jotka eivät minua ja meitä ja niin tiedä kautta tunne, niin Maa on bändi joka me perustettiin Rosan ja Anniinan kanssa ollessamme lukion ekalla eli siis reilu vuosi sitten. Syksyllä vain alettiin soittamaan, Rosa kitaraa, minä pianoa, Anniina lauloi ja lähestulkoon heti joukkoon liittyi myös Antonio soittamaan rumpuja. Kun sitten tarttettiin basistia niin Juha tuli mukaan kuvioihin. Tänään kokoonpano on eri, koska Rosa on Irlannnissa ja minä Englannissa (vaikken at the moment mutta kuitenkin), joten Iina soitteli koskettimia ja Samuli bassoa, Juha oli siirtynyt kitaraan. Ne esitti Sleeping Sunin ja se oli ihanaa kuunneltavaa, etenkin kun vertasi Puurojuhlan muuhun antiin, anteeksi nyt vain. Love U!
Tulin sitten kotiin ja tunnelmoin vähäsen itsekseni, sytyttelin kynttilät ja laitoin valot kiinni (tässä kuvassa ne tosin on vielä päällä). Alun perin otin kuvan esitelläkseni Iinalle sähköpostissani vaatteeni, tämänhetkisen olemukseni sekä aivan ihanan sienilaukun jonka sain Iidalta hetkistä ennen kun astuimme kansainväliseltä puolelta pois. Mailia Iinalle ei ole vielä kirjoitettu enkä usko että näissä selkäkivuissa kirjoitetaankaan.
Tässä on yleiskuva huoneestani, otettu ovelta, jos jota kuta vaikka vahingossa vähän kiinnostaisi. Mä ainaski tykkään siitä, oi.
Kaiken kaikkiaan oli oikeesti ihan kiva päivä, oikeestaan reissu Lumoonkin oli ihan kiva sitten lopulta. Oli kiva nähdä ainaski Martin, Anniina, Juha, Antonio&Anna, Aura, Iina, Pörhis, Pekka ja ofcourse MAA sekä ihmisten ilmeet (jos unohdin jonkun niin se oli sitten vahinko). On mahdoton kuvata millaisia ne oli, mutta näkemisen arvoisia ainaskin kun ne katteli että aijaa joo moikaikki ja sitten että JOO MOI MITÄ SINÄ ja tuli halaamaan. Ne ilmeet, hihi. Kaikkien suu aukesi ja ne oli kovin ihmetyksissään. Sen enempiä sanoja aika harvan ihmisen kanssa vaihdoin, ei jotenkin tuntunut siltä, anteeksi jos vähän ignorasin jotakuta.

Sekavin mielin tästä riennän laittamaan iltapalaa Akun kanssa, mmhhh<3

2 kommenttia:

  1. ihania kuveia. oo sun huone <3.
    muttaniin mitä piti sanoa, Hyvää ihanaa lämpöstä rauhallista joulua :)

    VastaaPoista
  2. Emmeli, mä niiin fanitan sun blogia ja huonetta, ja eniten sua. Sä oot ihana! <3

    VastaaPoista