10. tammikuuta 2010

En oo oikeasti missään vaiheessa laittanut tänne kunnollisia kuvia meidän, taisiis nyt MINUN huoneesta. Joten teen sen nyt kun siellä näyttääkin aika tosi kivaisalle ja nyt kun se oikeastitosiaanniin on mun huone. Anna muutti tänään pois ja mä siivosin koko huoneen ja nyt siellä on ihana olla. Pitää tehdä vielä pari hankintaa elämää helpottamaan/mieltä piristämään tuonne huoneeseen. Ensimmäinen on joku kiva juliste/muu seinälle laitettava juttu. Sähkötuikut vois olla aika siistei myös. Olisin halunnu semmoset kirkkaat ei-minkään-väriset jouluvalot myös, mutta en taida uskaltautua ostamaan semmosia jos ne saiski huonon vastaanoton host-perheen puolelta. Voisin tietty kysyä, mutta sitten vastaus varmaan ainaski olisi ei. Sähkötuikut on sen verran pikkusii että ne nyt ei ainaskaan ketään häiritse. Mulle saa lähettää jotain mahdollisesti mustavalkovalokuvia joita on Suomessa mun seinällä, esim. sen missä olen äidin kanssa (äiti huomhuom saa lähettää!). Ja saa muitaki. Jos jollakulla on valokuvia paperiversioina/kehitettyinä joissa minä oon jonkun kanssa tai joissa on minä tai jossa on kuva teistä itsestänne (tää nyt koskee lähinnä sitten tuttuja he he) niin lähettäkää jooko minulle. Kiitos.


Sitten tähän huoneeseen. Tämä ensimmäinen kuva on näkymä kun tullaan ovesta sisään. Siinä on ikkuna (ja nuo perus pitsiverhot jotka oli pari kuukautta pois mutta jotka nyt on taas takas ja kaikissa englantilaisissa kodeissa suunnilleen on tollaset. ne mahdollistaa esim. naapureiden stalkkauksen koska ulkoa ei nää sisään mut noiden läpi näkee ulos ihan vallan mainiosti) ja sitten sänky siinä vasemmalla, sängyn vieressä yöpöytä/arkku jonka täytin tänään sukilla ja muulla pienellä vaateroinalla (pipoi!) kun en keksiny niille muuta paikkaa vaatelaatikot (oikealla) siivottuani. Tuo keltainen lamppu on mun rakkaus, se on ees jotain vähän tunnelmanluojaan päin heti kun illalla alkaa hämärtää. "Uudistus" jota ei kyllä tässä kuvassa kovinkaan hyvin näy, on se että sängynpäädystä ikkunan päässä roikkuu pari pientä laukkua. Semmoset tekee kotoisaks.





Tässä kuvassa on pöytä ja seinä ja koko kuva näyttää tosi kalseelta, tai no ainaskin hirveän tyhjältä. Ja tuo paikka kieltämättä sitä onkin. Olisin saanut nuo tuolla vasemmassa päässä olevat kirjat ehkä juuri ja juuri mahtumaan johonkin laatikkoon/pois näkyvistä, mutta inhoon liian autioita huoneita joten päätin siksi jättää ne tuonne. DVD:t laitoin laatikkoon. Kirjojen päällä on pari korttia jotka olen postcrossauksen kautta saanut ja aikomuksena on sinne vielä laittaa pari jotakin kuvaa. Kiinnitys tapahtuu valkoisella sinitarralla eli kenelläkään ei pitäisi olla mitään valittamista.





Tässä näkyy miten pieni koko huone oikeasti on, sänky ja pöytä on aika lähellä toisiaan. Tuo huone on nyt kyllä aika sopivan kokoinen itseasiassa kun saan asua siellä yksin. Rakastan mun sänkyä, se on oikeasti niin turvallinen kun on katto, mutta siellä kuitenkin mahtuu just hyvin istumaan ja olemaan. Laitoin tänään päiväpeitoks isältä joululahjaksi saadun aivan ihanan blanketin. Se on auttanu mua ihan älyttömästi, koska öisin on tosi kylmä. Sängyllä myös Niimu, Owli ja Pikkunukke, vaikka ne ei kamalan hyvin nyt näykään. Tahtoisin jonkun koristetyynyn tai jotain, koska toi yks tyyny on aika tosi matala - etenkin leffoja katellessa.






Tässä on sitten ovet, kummastako menisit ulos (ha ha)? Vasemmalla on siis ovi josta mennään yläkäytävään/-aulaan/whateveritis ja toi toinen on vaatekaapin ovi. Ehkä näettekin tommoisen _sauman_ siinä, se taittuu kahtia, koska kokonaisena se ei toki mahtuisikaan auki. Siellä on ylähylly täynnä kaikkia täkkejä ja tyynyjä (vissiin sitä varten jos tulee vieraita tai jotain) ja sitten henkareista roikkuu mun henkarivaatteet ja alaosassa siellä on mun kengät. Tuo vaatekaapin pohja on kokolattiamattoa ja ehkä vähän korkeammalla kuin mun polvet. Vaatekaapin lähellä myös peili, mutta siitä näkee vaan oman pään ja hartiat niin ei se auta yhtään mitään. Laitoin tuohonkin päätyyn sänkyä laukkuja roikkumaan ja ne näyttää kivemmilta siinä kuin laatikkoon sullottuna. Vasemmalla tuommoinen puutelinejuttumikäonkaan, siihen sain kätevästi kaikki laastarilääkevitamiinitarpeet, koneen, kamerajutut, kirjelaatikon ja jotain muuta. Tuohon oveen joka vie ulos tuolta oisi tarkotus hankkia joku juliste/muita kuvia. Se nyt ei ainaskaan häiritse ketään, koska Madel tai Peter ei koskaan käy mun huoneessa niin että ne näkisi oven tuon puolen, koska ne ei ikinä sulje ovea ja yleensä vaan kurkkii ja juttelee ovelta muutenkin. Ps: paikallista 2 valokatkaisijaa.




Eikai tässä sitten muuta, mutta eikö tuolla näytäkin ihan kivalta? Siellä ainaski on kiva olla. Tuntuu että tunnen ton huoneen niin hyvin ettei siellä pelota pimeälläkään. Oo itse asiassa missään vaiheessa pelottanutkaan. Tykkään siitä että siellä on oranssit seinät.


Olin tänään myös kirkossa, oli kivaa. Vähän erilainen kerta, koska oli baptism service eli siis porukkaa kastettiin siellä. Näillä on tavallaan kaks kastetta: toinen se mikä mekin tunnetaan ihan kasteena eli siis christening ja se kai on vaan joku semmoinen idealtaan vähän sama ku meilläki. Mut sitte ku itte haluaa/kokee olevansa valmis niin on baptism. Monilla varmaan joskus 14-17 vuoden iässä ja sit myöhemminki jos vaikka on joskus myöhemmin tullu uskoon. Christeningissä just valellaan vettä päähän ja se on kaikin puolin tosi samanlainen kun luterilaisen kirkon kastejuhla Suomessa. Baptism on sitte samantyyppinen mitä oon käsittäny että vaikka helluntai- ja vapaaseurakunnilla olisi eli siis upotuskaste. Ja tänään kastettiin vissiin 6 ihmistä siellä ja oli jotenkin tosi hienoa päästä näkemään se.


Kirkon jälkeen juttelin Myman kanssa siinä vielä jotain kaikkea ja sit kävelin kotiin. Anna aika pian siitä lähti, pelasin Michaelin kanssa tietokoneella (se tuskastui ku olin tosi huono autopelissä ja kolhin sitä autoo koko ajan, mutta mun mielestä se oli vaan hauskaa) ja sit siivosin tota huonetta ja nyt jonkin aikaa sitten Madel lähti keikalle ja mä jäin lasten kanssa. Ne kattoo piirrettyjä ja puolen tunnin päästä me syödään dinner ja sit ehkä katotaan lisää piirrettyjä tai leikitään jotain ja sen jälkeen ne käy nukkumaan kahdeksan aikaan/jälkeen. Koitan saada ne kahdeksalta pesemään hampaat ja muuta, koska Kathleen alkaa kummiski taas vinkumaan bedtime storya ja siinä kestää sitten taas. On luvattu että yöllä sataa lunta ja paljon, toivon että satais niin ettei huomenna olis koulua. Vaikka koulu on ihan kivaa, niin mua ei huvittais se jotenki nyt yhtään. Tosin ihan parissa päivässä tiiän kyllä masentuvani, mutta silti. Huomenna vois olla vapaata niin saisin vaan tunnelmoida tuolla huoneessa koko päivän. Tai käydä Kingswoodissa (tai jopa Centressä) ja ostaa ainaski sen julisteen jos löytäisin jotain.


Huomasin kirkossa semmoisen hauskan jutun, että oon alkanu ymmärtämään englantia tosi hyvin, ei tartte enää keskittyä jokaseen sanaan niin paljon eikä varsinkaan kääntää niitä päässään, vaan ne ymmärtää ihan kääntämättäkin. Tietysti sitten jos joku käyttää vaikeita sanoja niin juttu on vähän toinen, mutta niidenki merkityksen voi yleensä arvata oikein. En oo enää edes stressannu kielen oppimisesta ja se tuntuu aika kivalta. Mulla oli tosi korkeat, ehkä liiankin, odotukset sen suhteen miten oppisin kieltä, ja luovuin toivosta oppia sitä niin hyvin kuin toivoin jo monta kuukautta sitten. Nyt musta tuntuu taas vähän toiveikkaammalta - ja paljon realistisemmalla tasolla varmaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti