21. tammikuuta 2010

Iines on nyt joku maailman onnellisin tai no en sano että maailman mutta että onnellinen. Iines on saanut ystävän. Tai vaikka kaksikin. Ja elämä tuntuu siltä että se on täälläkin.


Me juotiin teetä ja juteltiin ja kateltiin sketchbookeja ja oltiin hiljaa ja askarreltiin vähän ja en minä tiedä ja siellä talossa oli sen näköistä että minäkin oisin voinu vaikka asua siellä ja olin keskustelussa MUKANA ja se on taas vaihteeksi oikeesti aika kiva tunne ja soitin smg:tä ja ilahduin siitä että tuntui kivalta olla olemassa.


Tuntuu aika epätodelliselta. Se että on ihmisiä. Ihan yhden (todella pitkän) ja puolen tien päässä. Että ne on uskovia. Käy mun kanssa samassa kirkossa. Ja niille saa mennä vaan olemaan ja aistimaan. Ja että ne on ystäviä ja musta ei enää tunnu siltä että olisin yksin kun vain tiedän että joku on olemassa. Mullekin.


Tulin kotiin sitten ja vietin hetken laatuaikaa Michaelin ja Kathleenin kanssa, josta kannattaa mieluummin kertoa kuvin kuin sanoin, koska sanat ei kuitenkaan riittäis.






Ehkä aika perus mutta.

2 kommenttia:

  1. Mä en oikein tiedä mitä sä tarkalleen ajattelen musta, kun oon kuitinekin ihan ventovieras ja silti vaan luen tätä sun blogia aina :< Sano vaan jos et tykkää. Mulle on vaan jotenkin äärimmäisen tärkeä lukea tätä, sellasella tavalla tärkeää etten oikein osaa selittää. Kuitenkin kun oon ens vuonna tulossa sinne niin ehkä sen takia. Ja sitten senkin takia, että jotenkin osaan samastua tohon sun tilanteeseen vaikken kuitenkaan tarkalleen voi. Mutta mä tiedän millasta on kun EI ole ystävää ihan oman kokemuksen pohjalta, ja sen takia mä tulin jotenkin kamalan iloseksi kun luin, että sä olit saanut ystävän : )
    Mutta tää sun blogi on ihan tositosi kiva! Tykkään ihan kauheesti siitä miten kirjotat ja sun käsialastakin (tossa yhessä kuvassa) ja noista sun kuvista. Itelläni on vissiin aika sama kamera mutten osaa kuvata mitään noin taiteellista ja tunnelmallista, vaan pelkästään sellasia teknisesti onnistuneita kuvia.
    Mutta toivon sulle kaikkea hyvää sinne ja voin kyl sanoo et luen tätä tulevaisuudessakin, ellet sitten sano ettet halua.

    VastaaPoista
  2. HÖPSÖ, tottakai haluan että luet tätä tai siis että mahdollisimman moni ihminen lukisi tätä ja etenkin jos niitä kiinnostaa tai siis niin! Tietysti. Ihanaa että luetkin ja AINA saa kommentoida kun siltä tuntuu tai vaikkei tuntuisi niin silti. Ilostun kommenteista aina paljosti!

    Mä olen kanssa tuosta mun uudesta ystävästä iloinen, on semmoinen olo että nyt mä alan pikkuhiljaa asettua tänne, ehkä mäki vielä löydän sen oman paikkani täältä ((:

    Ja hei kiitos kaikista kehuista ja muutenkin, kirjottelin tänään just yhdelle ystävälle mailia ja siinäkin sanoin et ehkä en jaksaisi ilman kaikkia edes pieniä kannustuksia. Saan niitä oikeesti aika paljon, hirveen moni kehuu kuvia tai videoita tai tekstejä tai pukeutumista (siis tarkotan nyt muutaki kehumista kui blogia) ja siitä tulee hyvä olo. Emmä lopettaisi minkään näiden juttujen tekemistä koska ne on MUA vaikka kukaan ei niistä tykkäiskään mut on se aika kiva että tykkää.

    ja hei: kerro mulle sitten kun saat host-perheen niin kerro mistä päin ja jaja ! Joohan? ((: Mua oikeasti kiinnostaa! Ja ilmottele sitten jos alat kirjottamaan blogia tai jotain. Ja sitten vaihtovuotesikin aikana niin mulle saa aina kirjotella jos tuntuu siltä että haluaa jutella jonkun kanssa joka ehkä vois vähän tajuta sitä vaihtovuosijuttuu.

    VastaaPoista