21. maaliskuuta 2010

Mun merkinnät alkaa olla aika kuvatunnelmointitäyteisiä. Antaa niiden olla. Mutta näiden kuvien jälkeen mulla on asiaakin. Ilonaihetta. Ja mustia pilviä.

Eka kuva on taas mun sängystä, mutta kun oon niiiin fiiliksissä siitä. Nää kuvat on kaikki siis eiliseltä, muttaaaa, kuitenkin. Eilen oli valoisaa kun otin kuvia niin ei tarvinnut turvautua salamaan johon en koskaan ees turvaudu oikeesti paitsi edellispäivänä vai koska se oli. Kummiskin. Musta on ihana kun saan nostettua jalat ylös ja ne pysyy siellä kun voi laittaa varpaat niiden juttujen alle mitkä on siinä yläsängyn pohjassa.

Ööää tää oli vaan joku tunnelmafiilistelylalalla tykkään siitä miltä näytän tässä vaikka no olen aika blur ja siis muutenkin, mutta.



Kamari-mummu kutoi (virkkasi?) perhosia.



Tähän kuvaan mä en laita selityksiä paitsi että otin nämä seuraavat ulkonaotetut sillonkun lähdin etsimään ASDAa mikä on semmonen mahtavasuuri supermarket täällä ja LÖYSIN SEN, nää oli matkalla siis ja ulkona oli aikamoinen tunnelma.

is this freedom
nimesin tän koska no. miksiköhän?



I live in the Amélie coloured world.



AAAA en tajuu mikä tän idea on ja miks en nyt vaikka samantien poista tätä mut no.


"say cheese", se tykkää mun filmikamerasta (jossa siis ei ole filmiä atm).


Sitten Asioihin. 29.3. muutan sijaisperheeseen ja tällä hetkellä have no idea mikä perhe se tulee olemaan. Toivon ja rukoilen (ja mun puolesta saa rukoilla) että se perhe on kiva, että saisin oman huoneen, että pystyisin ja pärjäisin niiden sääntöjen kanssa ja että asiat menisi hyvin ilman sen suurempia traumakonfliktiahdistusepämukavuuksia ja loma olisi ihan elettävä toisin kuin lomat (joululomaa lukuunottamatta) on aiemmin olleet. Tarkoitan Englanti-lomat.

Asiaan voi kuitenkin tulla muutos, sillä puolet pääsiäislomasta voi kääntyä päälaelleen ja tulla i h a n a k s i ja semmoiseksi jota ODOTAN jos se vaan tapahtuu. Menin tänään yläkertaan ja Rosa soitti juuri silloin ja ILOSTUIN, koska se oli Rosa ja koska olin laittanut itselleni juuri soittoääneksi Twinkle Twinkle Little Starin ja se soi ensimmäistä kertaa ja se oli söpöö. Juteltiin kaikkea ja saatiin idea, eikä edes kovin huono. Irlannissa pääsiäisloma on samaan aikaan kuin täällä, ja Rosan perhe on silloin menossa Irlantiin, minkä takia me suljettiin pois se vaihtoehto että mä menisin sinne. MUTTA. Ne onkin siellä vain viikon. Toiseksi viikoksi mun olisi mahdollista matkustaa sinne. Lennot Bristolista Dubliniin ei ole kovin kalliita ja ainoat asiat mistä tämän onnistuminen riippuu, on luvan saaminen mun vanhemmilta (SAANHAN SAANHAN SAANHAN?????) ja vaikeampi juttu: luvan saaminen Rosan host-momilta. Toivon että se onnistuu. TÄMÄN PUOLESTA SAA RUKOILLA, kiitos. Tuntuisi uskomattomalta päästä sinne viikoksi. Rosa ei siis siksi voi tulla meille että kun asuisin sijaisperheessä eikä sinne tietenkään voi tulla, muuten se oisi voinut tulla meille. Tätä asiaa o d o t a n paitsiettä en saa innostua vielä liikaa kun en tiiä toteutuuko se.

Rosalta loppui puheaika kesken niinkuin multakin (tosin mulla sitä oli vain joku reilu 1£ alunperinkin). Sovittiin soittelusta myöhemmin tällä viikolla, katsotaan miten asiat menee, apua. Toinen ihanajuttu on se, että Inka myös ehkä voisi tulla tänne, joskus pääsiäisloman jälkeen varmaan kun ei ennen oikein kerkeä eikä sen aikana oikein voi. Emmä tiiä minkään näiden juttujen toteutuvuudesta, muttakun AAAAAA ois siistiä. Ihmisiä! Semmosia jotka tajuaa ymmärtää välittää on ja siis.

Tänään mulla oli ihan kiva päivä oikeestikin. Mulla on ollut kamalan huono mieliala tässä kun mietin vaan sitä että mihin ihmeeseen joudun pääsiäislomaks ja pelkään että siitä tulee jotain kamalaa, koska mulla on oikeasti hirveän paha olo siitä edellisestä sijaisperheestä, oon nähny niistä ihan hirveitä painajaisia ja kaikkea, en kestäis semmosta millään enää. Mutta no siis niin, oon ollut ihan maassa tässä ja tuntunut että koko aika joku häirii ja en oo jaksanu innostua mistään ja muutenkin. Mutta tänään tuli vähän parempi olo.

Aamulla kävin kirkossa ja oli ihanakirkko ja ulkona oli tosi lämmin ja paistoi aurinko, täällä tuntuu melkein kesältä tai no loppukeväältä jo ja se on outoa ja ihanaa ja myös vähän tyhmää, koska käy ilmat liian lämpimiksi mulle, lähinnä siksi kun pitää kävellä joka paikkaan. Kirkon jälkeen tulin kotiin, täällä ei ollu ketään, kävin koneella ja sitten noi tuli ja olin omassa huoneessa ja pian ne lähti pihalle ja kun ne tuli takas niin olin kirjottamassa pianon ääressä ja soittamassa myös ja täällä oli yksi Madelin kaveri (lasten koulukaverien äiti ja sen lapset oli kans täällä) Maria ja sen joku kaveri ja ne halus että soitan niille pianoa (ööää ne aina haluaa, ärsyttävää). Mun pianonsoittotaidot ei olleet "ihan" kunnossa tänään, mistä lie johtui, ärsytti joka tapauksessa kun en pystynyt soittamaan niin hyvin kun tiiän että oikeesti pystyn. Join niiden kanssa teetä ja juttelin kaikkea ja oli ihan hauskaa ja sitten se Marian kaveri lähti pois ja Madel teki lapsille dinnerin ja juteltiin edelleen jotain, kävin pihalla ottamassa vähän kuvia kässänprojektia varten ja sen jälkeen tulin alakertaan ja noi lauloi jotain ja nauhotteli niitä ja sitten kun Maria ja sen lapset lähti niin me jatkettiin nauhottamista ja oli niin siistii nauhottaa pianolla ilman mitään sivuääniä sitten taustalla ja OI, se oli niin puhdasta hienoa ja ää ja huomenna kokeilen nauhottaa laulua JA pianoa. Michaelin ja Kathleenin kanssa myös säädettiin jotain ja yhtäkkiä tajuttiin Madelin kanssa ettei me oltu syöty dinneriä ollenkaan ja alko kyllä olemaan aika kova nälkä kun viimenen asia mitä olin syöny oli lettu joskus päivällä lounaaksi. En vaan ollu tajunnu sitä eikä Madelkaan kun oltiin niin innoissamme siitä nauhottelusta. Syötiin sitten ja katottiin telkkaria vaikka vielä jonkin aikaa ja tulin koneelle ja lupasin vielä kohta käydä Tescossa ostamassa huuhteluainetta kun Madelilla on yökkäri jo päällä ni se ei jaksa lähteä. Alkaa olla vähän kiire, tai no, 45 minuuttia aikaa.

Nyt on kuitenkin paljon jotenkin jaksavampi olo, semmoinen että on toivoa. Jostakin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti