2. maaliskuuta 2010

Piti kirjoittaa blogiin jo montapäivää sitten, mutta en vaan ole saanut mitään aikaan. Tänään on ollut aurinkoinen päivä ja mä oon näyttäny kivalta, mutta ei ole yhtään kuvaa ja mikään ei ole huvittanut, koska NISKAKIPU! Seottaa mun pään! (pään nimenomaan)

Eilen aamulla kun heräsin, mun niska oli kamalan kipeä. Ei kääntynyt ja sattui koko ajan paljon. Ajattelin että se menis päivän aikana ohi, mutta se menikin vaan pahemmaks koko ajan ja on semmoinen kipupiste tuolla selän ja niskan välissä tai siis no melkein niskassa ja se kipu säteilee siitä takaraivoon ja vasempaan lapaluuhun saakka. Ihan hullunkipeä!

Valittelin sitä Madelille jo eilen, makaaminen selällään oli ainoa asento missä ei sattunut, koko ajan kun istui seisoi käveli käänsi päätä sattui kamalasti. En lannistunu kuitenkaan vaan illalla kömmin sänkyyn katsomaan Serranoja ja ajattelin että aamulla se on ois varmaan pikkusen parempi.

Vaan ei! Valvoin suuren osan yöstä kun sattui niin paljon joka kerta kun vahingossa vähän liikahdin. Huonostinukuttu yö ja aamulla entistä kipeämpi niska! En meinannut päästä sängystä ylös kun sattui niin paljon. Kun seisoin suorana ja katsoin peiliin, mun vasen hartia oli sairaasti alempana kun oikea ja mun pää on koko ajan kallellaan oikealle, koska en vaan pysty pitämään sitä suorassa. Kun koitan kääntää päätä vasemmalle, se jumituu heti eikä ees kivun kanssa käänny milliäkään enempää, alkaa vaan kramppaamaan. Aamulla pääsin kouluun onneksi silti, koska kävin kuumassa suihkussa ja se auttoi ihan vähäsen. Valittelin Madelille viel tota kipua ja se lupas et ku tänään tuun illalla kirkolta ni se hieroo mun niskaa. Toivottavasti se auttais!

Mut niin, tän postauksen aihe ei pitäny olla mun niskakipu vaan enemmänkin se isän ja Akun visiitti tänne. Nyt musta tuntuu et en jaksa kertoo siitä paljon mitään, mut laitan kuvia, ne kertoo ehkä vähän enemmän ku sanat. Tai no en usko ku otettiin aika vähän kuvia MUTTA SILTI. Kuvia.

Nää ekat kolme on näitä sarjassammelaadukkaatkuvat, otettiin bussissa kuvia ja ne on öö AIKA KAUNIITA. Minä ja Aku siis, ettei kukaan erehdy luulemaan tota mun isäks h a h a



ahahaha oli pakko laittaa tääki


Nää loput on sit Bathista joka on semmonen pieni kaupunki tossa lähellä, vanha ja ihan hieno ja paljon kauppoja ja TYKKÄSIN, vietettiin lauantai aikalailla kokonaisuudessaan siellä. Tässä on isä ja Aku ja Royal Mineral Water Hospital, se oli jotenki _niin hauskaa_


Käytiin kahvilassa, oon vähän oudon näköinen, mutta kuitenkin, oli hyvää kaakaoo ja paninii.


Isä ja Aku kahvilassa, jonotin vessaan ja otin kuvia, SIEL OLI SUOMALAISII, oli ihan shokki kun tulin vessasta ulos ja se yks puhu siinä suomee!


Ahaha en oo lyhyt (ja Aku ei oo pitkä). Emmä oikeesti ees oo kovin lyhyt, Aku vain on pitkä!



Ööää eikä mulla kai muuta ja EN JAKSA KESKITTYÄ, sattuu niskaan niin hirveästi.


PS:

There comes a time
When we head a certain call
When the world must come together as one
There are people dying
And it's time to lend a hand to life
The greatest gift of all

We can't go on
Pretneding day by day
That someone, somewhere will soon make a change
We are all a part of
God's great big family
And the truth, you know love is all we need

Send them your heart
So they'll know that someone cares
And their lives will be stronger and free
As God has shown us by turning stone to bread
So we all must lend a helping hand

When you're down and out
There seems no hope at all
But if you just believe
There's no way we can fall
Well, well, well, well, let us realize
That a change will only come
When we stand together as one

We are the world
We are the children
We are the ones who make a brighter day
So let's start giving
There's a choice we're making
We're saving our own lives
It's true we'll make a better day
Just you and me

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti