18. toukokuuta 2010


Tunnen huonoa omaatuntoa siitä kun olen niin laiska päivittämään. Mutta minkään muun suhteen en sitten olekaan (melkein ollenkaan) laiska. Selitän nyt vähän ja kuulostan nimenomaan hyvin SELITTÄVÄLTÄ, mutta no olen oikeasti meinannut kuolla (no en ihan oikeesti kuollakuolla mutta siis niin) koulujuttuihin, koska niitä on ollut p a l j o n. Viime perjantaina oli kolme (3) deadlinea: kässä, kuvis ja valokuvaus. Torstaina ja perjantaina istuin koulussa noin 9 tuntia molempina päivinä (8.30-18.00) ilman yhtäkään taukoa ellei sitä lasketa kun siirryin luokasta toiseen. Olin noiden päivien jälkeen älyttömän väsynyt, onneksi on kevät ja ulkona oli sittenkin vielä valoisaa niin en ihan masentunut. Sain kuitenkin hommat jotakuinkin tehtyä ja olin tyytyväinen.

Seuraava stressiaihe oli eilinen ja tääpäivä. Mulla oli kässänkoe. Kesto 5h ja jaettu siis kahdelle päivälle: maanantaina (eli eilen) 3 tuntia ja tiistaina (eli tänään) 2 tuntia. Sain projektini jotakuinkin kuitenkin tehtyä ja kun pääsin eilen vauhtiin se ei ollutkaan ollenkaan niin pelottavaa kun luulin. Väsyttävää silti.

Ennen tätä stressiaikaa tässä Inka oli täällä ja se oli ihanaa aikaa vaikka aluksi tuntuikin aika hassulta. Tuntui ihanalta kun oli taas joku semmoinen ihminen jonka kanssa ei ole edes matalaa kielimuuria (vaikka no mun suomen kielestä päätellen ois voinu luulla että semmoinen oli - ainaskin Inkalle kun mua tuskin ymmärtää enää kukaan) ja on joku ihminen joka sillain niintajuaa ja niin. Mulle tuli kamala ikävä kun Inka lähti takaisin Suomeen ja muhun iski yksi pahimmista koti-ikäväkohtauksista mitä mulla on koko tämän vuoden aikana ollut, hupaisaa sinällään.

Ootan tällä hetkellä tosi paljon Suomeenpaluuta, kesälomaa, Helsinkikesää, kesäöitä (kaikkiin sanoihin nyt vähän sisältyy kesä, hmm) ja unelmia, tunnelmia, ystäviä, silityksiä, uusiatuttavuuksia ja kaikkia. Kaikkia. Tahdon kesällä nähdä ihmisiä ja elää ja tuntea että olen vapaa - se vapaus voi olla helppo löytää täällä asumisen jälkeen ja toisaalta olla jotain ihan muuta kun kuvittelin tai kuvittelen nyt.

Muutto Englantiin ei nyt sitten onnistukaan koulupaikkasotkujen ja muiden osalta plaaplaa ja täytyy sanoa että tuntuu pahalta. Mä ihan oikeesti halusin muuttaa tänne ja halusin jatkaa tätä elämää. Halusin tulla syviksi ystäviksi niiden kanssa joita tunnen nyt vasta niin kovin vähän ja halusin madaltaa sen kielimuurin helposti ylikuljettavaksi. Ehkä vielä ei vaan oo sen aika. Musta tuntuu turvalliselta tulla Suomeen, tavallaan. Vaikka pitää mun sielläkin aloittaa uusi elämä.

En tiedä vielä mitä aion tehdä Suomessa. Niille jotka ei mua tunne niin olen siis käynyt vuoden verran lukion esittävän taiteen linjaa. Sinne en halua mennä takaisin ja ensimmäinen suunnitelma oli mennä Ryttylään Suomen Ev. Lut. Kansanlähetysopiston musiikkiteatterilinjalle, mutta se ei nyt enää tunnukaan niin omalta. Ryttylä kyllä, mutta musiikkiteatteri ei. Ei ei ei ja mä en jaksa lähteä opiskelemaan edes vuodeksi alaa joka voisi saada mut ahdistumaan. Harkitsin myös Kansanlähetysopiston Raamattulinjaa mutta se ei kiinnosta mua kuitenkaan niin paljon. Seuraava vaihtoehto olikin sitten se että menisin töihin. Ykkösjuttu mulle oli ja on muuttaa pois kotoa sitten kun pääsen Suomeen, joten ajattelin että töitä tehdessä voisi saada kuitenkin jonkin verran rahaa, vaikka mun tilanteessa siis varmaan tosi vähän kuitenkin. Mietin tätä vaihtoehtoa tosissani kunnes ajattelin että haluaisin silti opiskella jotakin, mitä jos mä en haluakaan työelämästä enää lähteä takaisin opiskelemaan ja mitä jos ja muutenkin, pelottaa vähän semmoinen. Ne on niin aikuistenjuttuja, siis että käydään töissä. Seuraavaa vaihtoehtoa ei sitten ollutkaan, "mä meen takas lukioon. nohyi en mene E N M E N E (koska se ahdistaa mua)" tai "no menen sittenkin ryttylään (mutta kun sekin ahdistaa)" "no ehkä menen sitten vaan töihin (MUTTA KUN)". Tänään sain sähköpostia Studentumilta, koska kyselin siellä joskus Ryttylän musiikkiteatterilinjasta. Eksyinkin sinne sivulle (http://www.studentum.fi) vähän pidemmäksi aikaa ja löysin muutamia valokuvaukseen paljosti liittyviä koulutuksia joihin käsittääkseni olisi mahdollista hakea vielä nyt kesällä. Lähetin sähköpostia ja kyselin, toivottavasti saan pian vastauksia. On siis ihan täysin auki mitä teen Suomessa. Jos olisin tiennyt aiemmin etten pääse muuttamaan tänne, olisin voinut hakea yhteishaussa johonkin, mutta kun en tiennyt. Mietin myöskin oppisopimuskoulutusta jossakin valokuvausalaan liittyvässä paikassa, mutta käsittääkseni oppisopimuspaikkasemmoinen saattaa olla aika vaikea löytää? Jos joku keksii mulle jotain kivaa tekemistä mieluusti valokuvaukseen (tai ehkä muuhunkin taiteeseen....) liittyen niin saa kertoa!

Sitten on vielä yksi suloinen uutinen: sain pikkusiskon sunnuntaina 16.5. Tai no siis tämä pieni on isäni lapsi muttei äitini, joten hmm tavallaan puolikassisko, mutta musta tuntuisi tyhmältä sanoa niin joten sanon sisko. Olin vähän epäluuloinen ajatuksesta aluksi mutta nyt kun se syntyi mulle tuli ihana olo. Etenkin kun nyt on se sisko mitä olen toivonut aina kun olen halunnut siskon (vaikka onhan mulla Rosa mutta). Kun Aku (eli siis jos joku ei tiedä pian 15v pikkuveljeni ihanin) syntyi olin itse lähes 3-vuotias ja toivoin kovasti siskoa. Kun isä sitten haki mut serkuilta missä olin ollut hoidossa ja kertoi että olen saanut veljen rupesin itkemään ihan silkasta surusta. Oisin niin halunnut siskon! Mutta mulla on kyllä maailman ihanin veli jota en vaihtaisi ikinä mihinkään. Laitan teille tähän kuvan vielä mun sisaruksista, veljestäni Akusta 15v ja sitten pienestä jolla ei ole vielä nimeä mutta kuitenkin, siskosta, 3 päivää.


Lisäksi tahdon jo nyt sanoa ihmisille että olisi kesällä sitten kiva tavata ihmisiä ja tunnelmoida ja kaikkea, joten sitten kun teillä on aikaa niin kertokaa mulle. Ootan kesää vaan niin kamalasti. Englannissa aikaa on jäljellä kai enää 34 päivää! Uskomatonta. Tuntuu pahalta lähteä täältä pois mutta ihanalta päästä kotiin ja kesäkesäkesä. Mulla on suunnitelmissa tavata ihania ihmisiä, olla mummolassa Keski-Suomessa, lähteä Espanjaan (tää matka tuli ihan yllättäen mutta nojoo okei, en valita, saadaan lentää Akun kanssa kahdestaan ja siistiä pääsen puhumaan englantia oi oi), käydä Taiteiden Kesässä Ryttylässä (sielläki saa puhua englantia), löytää opiskelupaikka, olla paljon kotona ja olla paljon Helsingissä. Opetella elämään Suomessa. Mitä te kaikki (tuntuu tyhmältä sanoo näin ku en tiiä kuka aina mun blogia edes lukee niin no niin kaikki muutki aina kyselee lukijoilta jotaki niin minäki sitten) muut aiotte tehdä kesällä?

5 kommenttia:

  1. hei, kiva lukea kuulumisiasi pitkästä aikaa! :) mun ei pitänyt vielä paljastaa, mutta paljastanpa kuitenkin niin, että olen jo pidämmän aikaa tuuminut, että kesällä sitten tahdon iineksen nähdä ihanoikeasti ja niin.. tuli vain mieleen että oikeasti tahtoisin vaikka se kyllä jännittääkin.. minä aijon kesällä tulla espooseen ja maalata kesän, maalata talojen seniä, kattoja ja kaikkea.. maalata:) ja nauttia. nyt mun pitää äkkiä lähettää tuo posti että ehtii vielä perille! niin ja onnea pikkusiskosta!

    VastaaPoista
  2. ihanaa, minullekkin pikkusisko! Onnea<3.
    kesäkuun teen töitä paljon ja heinäkuussa lopetan tuossa vanhassa työpaikassa. sitten lepään ja teen töitä aina välillä ja menen joka paikkaan. kotisuomessa siis ihan mutta joka paikkaan kuitenkin. haluaisin. ja lepään! :)

    VastaaPoista
  3. Laura: oi mustakin oisi ihana nähdä sitten, vaikka kovin jännittävää kyllä myös. muistan sen ensimmäisen kerran kun näin sut ja sitten olen siitä lähtien miettinyt että olisi kiva tavata uudelleen.
    mulla ei oo mitään tiettyätiettyä mitä haluaisin välttämättä tehdä kesällä, siis tuli vain mieleen kun puhuit maalaamisesta, mutta ajattelin ottaa semmoisen jonkun projektin että vaikkapa sävellän levyllisen lauluja tai otan valokuvanäyttelyllisen kuvia tai jotakin. hi.

    Runa: hii kiitos onnitteluista ja kommentista. luen aina sun blogia ja oi on niin ihana lukea ja kirjoitat niin ihanasti, piti se tässänyt sanoa.

    VastaaPoista
  4. Moikka! Harmi ett se enkkuu muutto ei onnistunu.Mut eiköhä sitä aina jotai tekemist löyvy.Tääl raamattu opistolla on myös musalinja. Ootko sitä aatellu? Se vaikuttaa tosi kivalle, ja siel olevat ainaski on siit tosi paljo tykäny.
    -Iida

    VastaaPoista
  5. Iida: no siis jos lähden jotakin musiikkijuttua opiskelemaan ni sit kyllä ryttylään. ku emmä musiikissa ole niin kamalan hyvä. ja mulla on nyt päähän pinttyny ajatus siitä että haluan jotain mikä auttaa mua mahdollisesti eteenpäin valokuvauksen saralla - tai sit teen töitä....

    tuntuu aika pahalta nyt kun ihmisistä on tullu niin hyviä ystäviä jo tässä vaiheessa ja oon oppinu puhumaan sujuvasti niiden kanssa (jotkut sanoo et mulle on tarttunu tätä aksenttii täältä, HUI) niin sitten pitääki lähteä kotiin. toisaalta oon niin ilonen kotiinpaluusta ja vaan ootan hirveesti et pääsen viettämään suomikesää.

    VastaaPoista