12. heinäkuuta 2011

Näetkö sinäkin? 


"Sinne voi olla matkaa", hän ajatteli. 
"Mutta tämä maailma ei ole lukinseittiä. Se kestää kyllä sinun painosi." 
(Myös ajatukset lasketaan mukaan.) 


"Niin ja unet!"


"Mistä sinä tiesit?" hän kysyi ihmeissään. "Minähän vain ajattelin."


"Minä silitän sinut uneen ja herätän herkällä suudelmalla aamuisin."


"Minä olen kanssasi aina. Minä tiedän. Minä tiedän kaiken."


6 kommenttia:

  1. en tiedä olenko koskaan aikaisemmin kommentoinut sinulle, mutta olen ainakin rakastanut jokaista sanaasi ja kuvaasi!

    nyt rakastuin huoneeseesi ja omaan tähtitelttaasi.

    VastaaPoista
  2. Minäkin pidän huoneestani ja tähtiprinsessakatostelttasängystäni. Paitsi punaiset seinät aiheuttavat ristiriitaisia tunteita.

    Jos tuntisin sinut, voisin kutsua kylään. Olisi kivaa kutsua kylään joku joka tuntisi olonsa kotoisaksi täällä.

    VastaaPoista
  3. Ihania taas. Tulin tosi hyvälle mielelle taas kun katselin näitä sun kuvia.

    VastaaPoista
  4. ekan kerran ikinä klikkasin linkkiä blogiisi, ja tämä sai mut niin hyvälle mielelle! :oo voin kyllä heti sanoa, että sunlaisias haluaisin tuntea enemmän! ihana blogi!<3

    VastaaPoista