17. elokuuta 2011

Tänään on ollut vähän tällaista: 
kaikki näyttää kivalta 
mutta jotakin puuttuu. 




Haluan silti sanoa kaikille moi.
Ja sain postissa kirjeen. 
Se pelasti päiväni. 

16. elokuuta 2011

Huoneprojekti

Keväästä saakka meillä on äidin kanssa ollut suunnitteilla vaihtaa huoneita. Mulla on tähän saakka ollut kodin suurin makuuhuone, mutta se alkoi tuntua aika tarkoituksettomalta kun en kuitenkaan enää asu kotona, ole asunut kahteen vuoteen kesiä lukuunottamatta. Lisäksi mä kaipasin hirveästi vaihtelua mun joulunpunaisiin seiniin ja tavarapaljouteen joka vaan tuntui liian suurelta asialta hoitaa. Ei vaan jaksanut tarttua tuumasta toimeen, varsinkaan kun aikaa kotona ei ole viimeiseen pariin vuoteen ollut niin kamalan paljon.

Äidin huone oli noin puolet pienempi mun omaa, vaatekaappitilaa oli puolet vähemmän, ikkunakin oli pienempi. Äidin siellä asustaessa tilaa esim. kävellä ei juurikaan jäänyt, vaatekaappi ei auennut kunnolla ja koko huone tuntui usein pimeältä vaikkakin aina niin rauhalliselta, raikkaalta ja turvalliselta. Ja sen mä sain itselleni. 

Ihan vähän aikaa sitten alotin vähän järkkäilemään omassa huoneessani: tyhjensin kolme IKEA-kassillista melkein pelkkiä vaatteita (kirpputorille jahka keretään) ja järjestelin ne sadat sivut tekstiä jota olin jostakin syystä säästänyt (yli puolet meni ikävä kyllä roskikseen). Kun kaapit oli jotakuinkin tyhjät ja äidin huone oikeastaan tyhjä, sain siirrettyä omat vaatteeni äidin huoneeseen ja äiti muutti kaikki tavaransa pois. Äidin vaatekaappina toimii toistaiseksi meidän sauna, kätevää. 

Viikonloppuna sitten maalattiin ja tapetoitiin. Minäkin ensimmäistä kertaa elämässäni! Ja sunnuntai-iltana olisin päässyt aloittamaan muuttamisen, mutta me ei päästy sängyn siirtämistä pidemmälle kun työt (eli Mila) kutsui isän luona. Eilen sieltä päästyäni siivoilin ja järkkäilin noin viisi tuntia putkeen (paitsi kävin välillä kaupassa). Ja nyt täällä on ihanaa. En vaan voi mitään sille etten ollenkaan malta olla laittamatta vähän kuvia teillekin. Jotakin vertailukohtaa saadaksenne, ensin ennen-kuvat




Ja sitten jälkeen. Pahottelen ettei nämä nyt ole mitään ihan parasta laatua. Mutta ompahan kuitenkin, näette eron. Joitakin asioita vielä puuttuu, esim. vaatekaappien ovet (ajattelin maalailla ne huomenna jos on aikaa), lampunvarjostin (toistaiseksi edellisessä huoneessa), ovenkarmin listat ja verho (joka tosin nyt on paikallaan mutta näissä kuvissa vielä ei koska ostin sen tänään Indiskasta). 

'





Eikä nämä kuvat edes voi kertoa miten kotoisalta täällä oikeasti tuntuu, miten hyvin nukuin viime yönä ja miten odotan sitä että saan kutsua tänne ensimmäisen vieraani. En vielä ollenkaan tiedä kuka se tulee olemaan. 

Tämän päivän ehdotonta hittimusiikkia on ollut Tchaikovsky ja Boyce Avenue. Etenkin Tchaikovsky. Tämän tahdissa mä olen elänyt ja kasvanut mitä öö siitä saakka kun äiti odotti mua maailmaan (tosin okei, myös Mozart oli tärkeässä asemassa), tämän tahdissa mä olen istunut ala-asteella piirtämässä ja vaan fiilistelemässä, tämän tahtiin mä olen tanssinut ja tätä mä olen Oopperassa käynyt kuuntelemassa ja katsomassa. Rakastan tätä! Kehotan kuuntelemaan. 

Tchaikovsky – Swan Lake Act II Two: Scene (tämä jonka kaikki tietää ja joka nostattaa aina kylmät väreet selkään kauneudellaan ja vaan sillä mitä se on, kuunnelkaa niin ehkä tiedätte mitä tarkoitan) 

Tchaikovsky – Swan Lake Act III Three: Hungarian Dance (Czardas) (tämä niin tuo mulle mieleen oman tanssimiseni ja balettitunnit, sen tunnelman kun istuu salin reunalla ja odottaa omaa vuoroaan. voi että!) 


Tchaikovsky – The Nutcracker IV Four: Russian Dance, Trepak (muistan vieläkin miten kirjaimellisesti hypin, pompin, tanssin, laukkasin, juoksin kotia ympäri kun tämä soi. "äiti laita uudestaan" ja sama meno jatkui, mä rakastin tätä, mä olin ihan täynnä elämää kun tämä soi) 

Ja näitähän riittäisi, tässä nyt vain ihan pari muutaman mainitakseni. Oikeesti, miten vähän mä nykyään kuuntelenkaan klassista. Tämä on liian ihanaa! 

14. elokuuta 2011

Kaikki muut päivittää blogejaan paitsi minä, on melkein syyllinen olo. Mutta kun tuntuu ettei mulla ole mitään sopivaa jaettavaa juuri nyt.

Olen tehnyt en edes muista mitä. Ollut leirillä, ollut kotona, vahtinut pikkusiskoa, tavannut muutamaa ihmistä, kiertänyt tapettikauppoja, maalannut seinää, siivonnut kaappeja, tapetoinut seinän (tänään! en tosin yksin), stressannut koulun alkua ja iloinnut siitä, innostunut tämän vuoden syntymäpäivälahjoista (lapsellista, turhaa, kenties pinnallista mutta aivan ihanaa), ollut tosi kipeä (mutta vain päivän) ja koittanut opetella elämään vähän lisää.

Tällä hetkellä lopputulos on se että olen oppinut paljon, uusi huoneeni on kukkatapetteineen muuttovalmis ja odotan innolla syksyä koska tuntuu että se tuo mukanaan vielä paljon. Toistaiseksi tuo paljon on vielä jonkinlaisen verhon takana, ihankun piilossa, mutta kyllä mä sen vielä löydän.

Pelkäsin kesää etukäteen, mutta kesä on opettanut mulle ainakin sen että joskus pitää vaan olla, joskus on hyvä tulla asioiden lähelle ja samalla olla ajattelematta niitä. Olen myös oppinut entistä enemmän että vaikken olekaan siellä turvallisimmassa paikassa sillä hetkellä turvallisimmilta tuntuvien ihmisten kanssa niin voin olla ihan turvassa kuitenkin. Ja senkin olen oppinut että mulla on uskomattomia lahjoja joita haluan lähteä kehittämään, ja niiden lahjojen antaja vasta uskomaton onkin!

Allekirjoittanut lähtee nyt syömään jätskiä ja palailee toivottavasti pian.

Tältäkö tuntuu olla onnellinen?

1. elokuuta 2011

Photo shoots with lovely Hilda ♥ 

We had great time during last week at the Life-camp but I'll be posting more about that later as I'll get some more photos. Now I want to share with you some of the pictures I took and which I'm quite happy with. Hilda was one of the best models I've ever had (I haven't had very many but still!) and I totally enjoyed taking pictures of her. Or don't you think she's just gorgeous? 




















And this was just a fraction of the photos I took. Sadly I didn't end up being very happy with most of them. 

PS: I'm always in a need of a model to be in my photos so... :)