14. elokuuta 2011

Kaikki muut päivittää blogejaan paitsi minä, on melkein syyllinen olo. Mutta kun tuntuu ettei mulla ole mitään sopivaa jaettavaa juuri nyt.

Olen tehnyt en edes muista mitä. Ollut leirillä, ollut kotona, vahtinut pikkusiskoa, tavannut muutamaa ihmistä, kiertänyt tapettikauppoja, maalannut seinää, siivonnut kaappeja, tapetoinut seinän (tänään! en tosin yksin), stressannut koulun alkua ja iloinnut siitä, innostunut tämän vuoden syntymäpäivälahjoista (lapsellista, turhaa, kenties pinnallista mutta aivan ihanaa), ollut tosi kipeä (mutta vain päivän) ja koittanut opetella elämään vähän lisää.

Tällä hetkellä lopputulos on se että olen oppinut paljon, uusi huoneeni on kukkatapetteineen muuttovalmis ja odotan innolla syksyä koska tuntuu että se tuo mukanaan vielä paljon. Toistaiseksi tuo paljon on vielä jonkinlaisen verhon takana, ihankun piilossa, mutta kyllä mä sen vielä löydän.

Pelkäsin kesää etukäteen, mutta kesä on opettanut mulle ainakin sen että joskus pitää vaan olla, joskus on hyvä tulla asioiden lähelle ja samalla olla ajattelematta niitä. Olen myös oppinut entistä enemmän että vaikken olekaan siellä turvallisimmassa paikassa sillä hetkellä turvallisimmilta tuntuvien ihmisten kanssa niin voin olla ihan turvassa kuitenkin. Ja senkin olen oppinut että mulla on uskomattomia lahjoja joita haluan lähteä kehittämään, ja niiden lahjojen antaja vasta uskomaton onkin!

Allekirjoittanut lähtee nyt syömään jätskiä ja palailee toivottavasti pian.

Tältäkö tuntuu olla onnellinen?

2 kommenttia:

  1. oon nähnyt sut lyhyesti kerran vuosia sitten, mutta rakastan sun blogia ja oon niin samoissa tunnelmissa kun sä. on ihanaa että joku ymmärtää maailman kauneutta <3 Miu

    VastaaPoista
  2. Hui hei missä me on nähty, kuka sinä olet? Haluaisin kovasti tietää. Ja kiitos ♥

    VastaaPoista