11. huhtikuuta 2012

Mulla olisi kamerassa kuviakin, mutta nyt tuntuu siltä että en jaksa ladata niitä tähän. Kirjoittelutahtini ei kyllä muutenkaan päätä huimaa, joten ehkä välillä voisin jaksaakin jotakin, mutta en tänä iltana tai nyt. 

Olin reilun viikon Suomessa, palattiin maanantaina Norjaan. Suomesta en osaa sanoa sen enempää paitsi että oli kiva olla siellä, oli ihana viettää aikaa perheen kanssa, nähdä ystäviä ja käydä Ryttylässä, puhua suomea koko ajan, fiilistellä Helsinkiä ja syödä Fazerin suklaata ja värillisiä turkinpippureita. Ja kerkesimpä kolme päivää olla töissäkin. Pelkäsin etukäteen ja pelkäsin Suomessa ja vielä maanantainakin että mulle tulee kamala koti-ikävä kun palaan tänne, mutta toistaiseksi vaikuttaa aika positiiviselta. On tuntunut entistä mukavammalta olla lasten kanssa, entistä mukavammalta olla norjankurssilla ja on entistä kivempaa nähdä kavereita huomenna kirkolla. 

Norjankurssilla on ollut mielenkiintoista koska sain tänään yllättäen tietää niitä kielioppiasioita mitä olen halunnutkin mutta joista en jostakin syystä ole itse ottanut selvää (no okei, jotain niinkin ihmeellistä kuin sivulauseen sanajärjestys johon tarttin vaan varmistusta että näin se on). Lisäksi mun vieressä usein istuva tyttö piti tänään oikein Iineshehkutuspäivän. Se on antanut mulle lempinimen "go-green" ja useammin kun mun oikeaa nimeä se kutsuu mua hipiksi johon lisää aina jonkinlaisen adjektiivin. Kaikista mukavinta on että tulen kyseisen ihmisen kanssa toimeen ihan käsittämättömän hyvin vaikka aluksi luulin että se olisi viimeinen ihminen johon tutustuisin. Mun pitäisi olla jo oppinut ettei pidä koskaan ajatella etukäteen niin. 

Huomenna on töistä vapaa päivä, aion norjankurssin jälkeen käydä kirkolla, viettää iltapäivän ehkä kotosalla, tekisi mieli kutoa oikein paljon, illalla lähden taas kirkolle. Koitan puhua norjaa koko ajan huomenna, norjalaisten ihmisten kanssa siis. En tule onnistumaan, mutta ei mikään estä yrittämästä. Voisin myös harkita puheen norjaksi vaihtamista kotona ei suomea puhuvien perheenjäsenten kanssa. Tuskin onnistun siinäkään, mutta tänään sanoin jo "nei takk". Se on ihan hyvä alku. 

3 kommenttia:

  1. Heissan Iines, luin suntekstiä ja tuli ikävä sinua!!! Oli kyllä jo ikävä valmiiksikin. Mulla oli tarkotus kirjottaa sulle kirje heti kun sä lähdit, mutta you know...aina ei käy niinkuin haaveillaan. En ole tilannut vielä lentolippuja.
    Rakastan sinua. Äiti

    VastaaPoista
  2. Vitsit, Norjaa olis kyllä kivaa oppia. :) Meillä käy tuossa naapurissa aina kesäisin suomalais/norjalainen perhe, ja norja kuulostaa kivalta kieleltä!

    VastaaPoista
  3. Katariina: Mun mielestä norjan kieli kyllä kuulostaa aika samalta kun ruotsi paitsi että siinä on jotain eroa. En vaan vielä oo ihan selvittäny ittelleni miks se kuulostaa eriltä, mutta joka tapauksessa tuntuu jotenkin niin siistiltä oppia norjaa sen sijaan et oppis ruotsia... :D

    VastaaPoista