13. toukokuuta 2012

Hei! 


(tämä on legodominoradan pala)

Lähiaikoina me ollaan käyty jonkun verran rannassa. Kävelemässä kivikossa ja uhkarohkeasti astelemassa upottavassa rantamudassa. Eilen käytiin myös piknikillä. Oli kylmä mutta kivaa. (takittomat kuvat ovat viikko sitten, takillisen eilen - noin suurin piirtein) 






Välillä tuntuu etten enää näe vuoria, unohdan miten suuria ne on. Kai niihinkin tottuu. Jopa ylämäkien kävelyyn. Ja kauneuteen. Siihen ei saisi tottua liikaa niin kuin minä. Niin että joutuu valokuvaamaan ylikasvaneet pajunkissat, pikkukävyt ja hiirenkorvat jotta huomaisi. 

(miksi vuoret näyttää kuvissa aina niin paljon pienemmiltä kun oikeesti?) 





Stressaan kamalasti vaikka ilma on juuri sen väristä että sitä on hyvä hengittää. Olenkin alkanut taas hengittämään. Koitan etsiä töitä Lillehammerista ja se tuntuu pelottavalta - koko ajatus kaikesta aikuiseksi kasvamisesta ja muusta. Onneksi olen saanut vastaukseksi jo jotain positiivistakin kaikkien kieltävien paluuviestien vastapainoksi. 

Vielä on miljoona asiaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti