25. elokuuta 2012

Oikeastaan nyt juuri en jaksa olla yhtään harmissani siitä että asun täällä. Nyt jaksan olla vaan ilonen kaikesta siitä miten hyvin asiat on. Ensinnäkin tajusin semmoisia asioita kuin että täällä opistolla ei olekaan ihan kamalaa, mulle sattui kiva huonekaveri, kulkuyhteydet ja muut asiat järjestyy kun jaksaa vähän odottaa ja selvitellä ja kattoa elämää ja että tässä ei olekaan mikään kiire mihinkään. Koska en keksinyt muuta kuvitusta niin otin kuvan tästä huoneesta jossa mua ei harmitakaan niin paljon asua kuin aluksi luulin. 


Sitten asioita jotka haluan vain jakaa koska olen niin iloinen! Kaikki liittyy matkustamiseen. Ensinnäkin varasin lentoliput Norjaan syyslomalle, joten olen siellä sitten 13.-22.10. Se on kivaa ja ihanaa ja en malttaisi enää odottaa vaikka yleensä antaisin syyskuun viipyä niin kauan kuin se haluaa. 

Toinen erittäin ilmoitusluontoinen, hieno, uskomaton, minut itsenikin täysin yllättänyt asia on se että lähden tammikuussa Kaliforniaan pariksi-kolmeksi viikoksi hoitamaan lapsia. Juuri niitä ihania norjalaissuomalais(kohtavarmaanamerikkalais)lapsia joista viimeksi postasin kauniin videon. Ja tietysti lastenhoidon lisäksi kokemaan jotain täysin uutta, kauemmas missä olen ikinä käynyt. 

(Jos teitä kiinnostaa niin kyllä olen rahallisesti erittäin köyhä opiskelija vaikken edes maksa asumisestani mitään, mutta onneksi tunnen ihania ihmisiä jotka tykkäävät minusta ja maksavat minut Amerikkaan asti. Norjanmatkan sentään kustansin ja kustannan itse.) 

Ilahduin myös siitä että jos varaan liput ajoissa niin pääsen hiihtolomalla halvalla Englantiin, mutta siitä ei hiiskuta nyt vielä tämän enempää kun se ei ole ollenkaan varmaa.

En keksi mikä mut voisi tällä hetkellä saada kovin paljon iloisemmaksi. Elämä hymyilee yhtäkkiä paljon enemmän kuin vähän aikaa sitten ja aurinkokin tuntuu paistavan kirkkaammin (paitsi nyt on pimeää kun on ilta, mutta kuvainnollisesti). Valittelin juuri jollekin kuinka tylsältä, tympeältä, turhalta, väsyttävältä ja inhalta tuntuu tietää että elelen Suomessa seuraavat kolme vuotta, mutta tämä nyt ainaskin edesauttaa sitä ettei Suomimasennus ehkä pääsekään yllätämään ihan niin pian. 

4 kommenttia:

  1. Hi hii! Tervetuloa San Diegoon! Mun lapsista ei tule koskaan amerikkalaisia ;-). Saatetaan olla muuten Norjassakin samaan aikaan - mä tulen sinne työmatkalle just silloin! Ilmoittelen, kun olen viisaampi!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, odotan jo innolla!
    Sekä Norjaa että San Diegoa.

    VastaaPoista
  3. Oi ihanaa että asiat järjestyy! Tuli hyvä olo lukea tätä, kuulostat paljon onnellisemmalta kun silloin kun viimeksi juteltiin.
    Ja Amerikkaan! Ihan mieletöntämahtavaa <3 Oi, elämä on ihanaa kun sen antaa olla.

    VastaaPoista
  4. Niimpä, asioilla on todellakin tapana järjestyä! Elämä on ihanaa, vaikka joskus on pieniä kuoppia joihin tuntuu että aurinko ei paista, mutta sitten kun hetken oottaa ja jaksaa kiivetä pois sieltä niin asiat on vieläkin paremmin kuin saattoi koskaan uskoa!

    VastaaPoista