8. tammikuuta 2013

Tänään pääsin käymään San Diegon keskustassa. Siitä missä kävin minulla ei ole oikeastaan mitään hajua, mutta taisin kävellä aika pitkän matkan ympäriinsä. Räpsin kuvia ja kävelin lisää. En ihan tajunnutkaan miten eksyksissä olin ennen kuin piti lähteä takaisin ja vasta ratikassa huomasin että olin eri asemalla kuin missä olin luullut olevani - neljän aseman päässä siltä asemalta missä luulin olleeni. 

Parasta on se kun saa selviytyä itse, se tunne kun tietää että pääsee perille vaikkei mistään voinut tietää edes minne on menossa, miten ja millä. 


Myös palmut on parhaita. Tuulessa hulmuavat, kertovat siitä että on jossain muualla. 


Nämä vaan näytti kivoilta. 


Alan ymmärtää myös sitä miksi niin monien mielestä Starbucks on niin kiva. Pistäydyin siellä tänään hetken verran ja join smoothieta koska en voinut juoda mitään kuumaa koska ulkona oli sen verran lämmin ja minulla myös. Englannissa ne ei koskaan kysyneet nimeä tilausta tehdessä. Mietin jo mitä nimeä ensi kerralla käyttäisin, Iines on liian vaikea tuplavokaaleineen ja kaikkineen. 


Kävin myös satamassa. Siellä tuoksui meri. 



Kävelin paljon ja huomenna lähden uuteen seikkailuun. Saa nähdä minne jalat vie silloin.

2 kommenttia:


  1. Hei pieni Iines siellä suuressa maailmassa. Upeita värikkäitä kuvia olet ottanut, niistä tuli mukava olo ja tuulahdus merellisestä tunnelmasta. Olet kaunis.
    Halauksia sinulle, olet tärkeä minulle. Äiti

    VastaaPoista
  2. Voi eiii! Ei olis pitänyt nyt tulla katsomaan näitä ihania kuvia, kun ulkona on noin kylmää ja synkkää! Voi tuo lämpö ja valo näyttää niin hiukuttelevalta! Ihania kuvia, ja toivottavasti saan kuulla enemmän reissusta, kun nähdään :)) <3

    VastaaPoista