12. heinäkuuta 2013

Olen tällä hetkellä Norjassa, ja vaikka täällä on periaatteessa kerrassaan hyvä olla niin siltikin on kamala ikävä kotiin, tai enemmänkin ehkä omaa ihanaa rakasta, mutta sehän tarkoittaakin kotia. Koska sen ihmisen luona on minun koti. Joka tapauksessa, ajattelin että ennen kuin kerron Norjatunnelmista niin kerron vähän lyhyesti tästä kesästä ja palaan kaikkiin niihin hetkiin joita nyt on ikävä. Eli siis ihan hirveä kasa kuvia tulossa, varautukaa! 

(riippumatossa takapihalla aamulla kun ei jaksanut vielä tehdä muuta kuin nousta sängystä ylös)

Ollaan katsottu Muumeja ainaskin vähäsen, ja minulla on monta uutta lempparihahmoa.


Yksi niistä ehdottomista lempparihahmoista on Surku jollaisen sitten sainkin minun omalta ihanalta. Surku pääsi mukaan myös Norjaan, koska jos en voi nukkua öitä oman lemppariotukseni vieressä niin Surkun täytyy nukkua mun vieressä sitten.


Olen myös, ja ollaan, hoidettu Milaa eli minun pikkusiskoa. Tässä kuvassa meillä on samislasit ja ootetaan bussia koska mennään hakemaan Jennaa juna-asemalta. Päivän ehdoton kohokohta! 


Ja Jennasta puheen ollen niin Jenna on Milan joku suosikkityyppi ainaskin siitä päätellen miten paljon se Jennasta kyselee aina sillon kun se sattuu olemaan jossaki muualla.


Ja Jennasta puheen ollen vielä uudestaan niin ollaan tänä kesänä tehty aika paljon kaikkia retkiä. Semmosia minne nyt voisikin olettaa että kesällä Helsingissä mennään. Ja myös varmaan semmosia minne ei voisi olettaa. Tässä ensin niitä oletettavia. 

Ensinnäkin käytiin Linnanmäellä. 




Ja tehtiin retki Suomenlinnaan. Sinne kyllä vois tehä vaikka toisenkin retken vielä tänä kesänä jos kerkeää. 




Sitten ollaan myös retkeilty läheiselle järvelle, Kuusikselle, uimaan ja todettu kai molemmat yllättyneinä että uiminen on oikeesti aika kivaa. 


Tehtiin visiitti myös Sateenkaarimessuun. Siellä on aina niin hyvä olla, mutta toivosin että joku juttelis mulle vielä sen jälkeenkin niin että saisin kans ystäviä joskus ehkä.


Retket on yleensä taitettu busseilla (tai sitten äidin autolla jota se on ihanasti meille lainaillut aina tarpeen vaatiessa). Näissä kuvissa minun ihana pinkkikuorinen bussikortti (ja muita tilpehöörejä), toisessa kuvassa odotan bussia sateisena päivänä. 



Ollaan myös oltu kotona paljon. Tämä pianokuvakin on kotoa, tosin semmoiseen aikaan kun siellä olin vain minä, oli ikävä ja kirjoitin laulun. 


Tehtiin kans tosi tosi hyvää kaakaota (tai siis en minä kyllä tehny sen eteen muuta kun lapoin vaahtokarkkeja omaan kuppiini). 


Kesäkuu oli ihana, ja heinäkuun alku, tai siis tarkoitan että tämä koko kulunut kesä. On ollut iloista ja välillä vaikempaa ja itkettänyt, mutta joka tapauksessa on tuntunut siltä että saa jotenkin etäisyyttä Kuopioelämään ja kevään hankaliin juttuihin. Hymyilyttää vieläkin, tosin enemmän varmaan sitten kahden viikon päästä kun pääsen taas halaamaan ja pussaamaan omaa rakkainta ihmistä! 

(Vielä tosi tärkeä juttu tästä kuvasta mutta kattokaa miten pitkiltä mun hiukset jo näyttää!! Ainaski toiselta puolelta päätä...)


Silti vaikka on ikävä, ja ihan kamala sellainen, niin koitan keskittyä nauttimaan Norjasta. En oikeastaan tiedä kuinka moni ihminen mua täällä edes haluaa tavata, mutta huomenna ainakin on tiedossa yhden tai kahdenkin tutun kanssa vietettyä aikaa. Sitä paitsi Norjassa on jotenkin helpompi hengittää. Olen edelleenkin sitä mieltä että ne ainaskin osittain on ne vuoret! 

Kaksi viikkoa ei todellakaan ole pitkä aika, mutta nykyään kummasti matkat alkaa tuntua siltä ettei niitä kai ois ihan pakko tehdäkään. Vaikka kyllä mä silti rakastan matkustamista, mutta kun on jotain, tai joku, mitä jota rakastan vielä paljon paljon enemmänkin! Niin että kotikaan ei enää ole olematon käsite eikä huono vaihtoehto laisinkaan. 

Ainiin ja sitten ihan vielä muihin juttuihin, mutta oli ihanaa kun niin monikin ihminen laittoi sähköpostia että saa laittaa postia tulemaan. Ihan ehdottomasti yritän laittaa teille kaikille, lämmittää niin mieltä kuulla että joku oikeesti lukee tätä! Saattaa kyllä kestää vähän koska juuri nyt käytän kaiken vapaa-aikani Skypessä jonkun nimeltä mainitsemattoman ette-ikinä-arvaa-kenen henkilön kanssa.

2 kommenttia: