30. maaliskuuta 2015

Kevät näytti jo saapumisen merkkejä, ja niistä innostuneena olen yrittänyt olla kovin keväinen. Tehdä kodista keväisen. Mikä siinä on että silloin aina iskee innostus, lisääntyvä valon määrä jotenkin kiehtoo ja tuntuu että kaiken pitäisi kasvaa valon määrän mukana. Siksi meille kai tuli tulppaaneita ja pajunkissoja, ja jopa suklaata virpojille. 


On kyllä mainiota asua maantasalla ei-kerrostalossa. Virpojatkin uskalsi meidän ovelle, ja jotenkin se tuntui tärkeältä ja kivalta. Ei ostettu turhaan suklaamunia ja pääsiäisherkkuja. Nämä kuvat on kyllä otettu ennen palmusunnuntaita, siksi maljakkoon tiensä on löytäneet vain pajunoksat kissoilla, ilman höyheniä tai piipunrasseja. 


Meidän uusi koti on ihana ihana ihana, enkä varmaan voisi kyllästyä sanomaan sitä. On niin ihanaa että on siistiä, on ihanaa kun pystyy imuroimaan helposti siirtelemättä tavaroita, on niin ihanaa kun on tilaa. On niin ihanaa kun täällä tuntuu kodilta. Ja sekin on ihanaa että täällä on sauna, kaksi kerrosta, oma etupiha muttei takapihaa jonka nurmikko pitäisi leikata, suuri keittiö, lyhyt matka bussipysäkille... Elämän laatua parantava koti. 


Muuten olo on vähän tyhjä. Hyvä kyllä, mutta tyhjä. Koulu ikäänkuin loppui, niinkun taisinkin jo aiemmin sanoa, ja sen seurauksena mulla tulee olemaan paljon vapaapäiviä. Tänään keksin kyllä paljon ohjelmaa ja huomenna on töitä. Mietin missä vaiheessa en enää osaa keksiä tekemistä ja mitä silloin tekisin. Joka päivä kun ei ehkä viitsi imuroida. 


2 kommenttia:

  1. Sun blogissa on aina niin ihania kuvia, ja sun tekstejäkin on kiva lueskella :) Nimimerkillä usein plärään kuvat ja tekstit jää ilman huomiota. Oon kamala ihminen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hyvä että ainaskin joku osa jutuista miellyttää! :D

      Poista