17. marraskuuta 2015

En todellakaan ole jaksanut valokuvata viime aikoina, mutta halusin kuitenkin tulla kertomaan kuulumisia. Siispä kuvina (koska en mä kuitenkaan postausta ilman kuvia voi tehdä) toimii kaksi viimeistintä Instagram-kuvaani. Ensimmäisen niistä otin viime lauantaina kun kävin koulun synttärijuhlissa. Eihän ne juhlat loppujen lopuksi kauaa kestäneet (ja oikeestaan siellä oli vähän tylsää), mutta kun kerrankin piti pistää silti juhlamekko päälle ja näyttää siistiltä ja juhlalliselta, niin repäsin oikein kunnolla ja ostin ripsivärin. Ei musta sen päivittäistä käyttäjää ehkä saa, mutta jos nyt joskus sattuu tuntumaan siltä että haluaa tuntea itsensä vähän nätimmäksi tai ainaskin laittautuneemmaksi niin se on varmaan ihan hyvä olla olemassa semmosia hetkiä varten. Ihmiset jotka mut tuntee tietää kuitenkin miten outoa ja historiallista tämä on. Oon omistanut mitään meikkiä viimeksi varmaan yläasteella. 


Tänään tajusin että mä muutan ensi viikolla. Kyllä mä tiesin että se muutto on pian, mutta en nyt kuitenkaan ihan sisäistänyt että se olisi ensi viikolla jo. Ei mua pelota ettenkö saisi kaikkea pakattua ja tehtyä valmiiksi oikeastaan, mutta silti vähän meinaa stressata. Jotenkin kun työpäivän jälkeen on jo niin pimeää ja väsyttää ja täytyy tulla sekaiseen muuttolaatikkohässäkkäkotiin ja tekemistä olisi vielä vaikka kuinka paljon ja kuitenkin sen verran on jo tehty ettei ihan tiedä mihin sitä enää tarttuisi. Yleensä mä vaikka imuroisin, koska siisti koti tarkoittaa kuitenkin parempaa oloa ja mieltä, mutta nyt en jaksa edes imuroida kun tavaraa ja laatikoita on joka puolella. Toisaalta on hyvä asia että se muutto on jo ensi viikolla, pääsee tästä ärsyttävästi väliaikatilanteesta eroon. 


Iloa on tuottanut myös se, oikeastaan koko syksyn, että olen vähän oppinut pukeutumaan säänmukaisesti. Tänään olin erityisen iloinen siitä että mulla on uusi talvitakki joka on paitsi aika kivannäköinen niin myös pitää vettä ja tuulta ja on juuri sopiva jotenkin. On kivaa olla ulkona kun on sinne sopivat vaatteet. Ja satanut lumikin on kivaa, mutta pimeys, kosteus ja kylmyys ei kuitenkaan. 

Ei kai mulle kuitenkaan ihan oikeesti kuulu paljoa muuta kuin töitä, väsymystä, muuttostressiä, pahvilaatikoita ja odotusta. Sitten kun kaikki tavarat on uudessa kodissa niin olen kyllä niin helpottunut. Vaikka edelleen saan hetken elellä pahvilaatikoiden keskellä, niin tiedän että nyt olen sitten kotona. 

1 kommentti: