5. joulukuuta 2015

Tuntuu hassulta ja epätodelliselta että tasan viikko sitten oltiin juuri syömässä isän ja veljen kanssa rankan muuttopäivän jälkeen. Syömästä kun tultiin niin päästiin kotiin kasaamaan huonekaluja. Viikko sitten edes tämä sohva millä istun ei ollut kasassa, enkä ollut vielä nukkunut yhtäkään yötä uudessa kodissa. 

Jollain tavalla tuntuu että siitä olisi ikuisuus. Tuntuu siltä kuin tämä olisi ollut mun koti aina, ja musta on koko ajan tuntunut että tämä koti on kyllä jotenkin tarkoitettu mulle. Ennen muuttoa tuskailin sitä, että vaikka muutto saadaan hoidettua niin sitten ainaskin jouluun saakka puran pahvilaatikoita ja järjestelen kotia. Yllätyksekseni olin kuitenkin purkanut kaikki laatikot jo maanantaina (hups, vähän innostuin) ja olen saanut laitella kotia omassa tahdissani koko viikon. Kodin laittaminen jollakin tavalla jatkuu varmaan vielä pitkään, ainahan sitä pitää toteuttaa jotain uutta sitä mukaa kun tulee ideoita, ja vielä esimerkiksi seiniltä puuttuu kuvia. Mutta suuret asiat on löytäneet paikkansa aika äkkiä, ja täällä on sen verran valmista ettei koko ajan tartte miettiä mitä sitä kodin hyväksi seuraavaksi tekisi, vaan voi ihan vaan keskittyä olemaan. 

Ja sen kunniaksi päätin ottaa vähän kotikuvia ja esitellä millainen asunto nyt sitten onkaan kyseessä. Jotenkin tuntui vaikealta näin ihan pimeällä saada hyviä kuvia, salamallahan ne oli pakko ottaa ja tuntui kamalan kolkoilta kuvat joita sain. Ei ne hyviä kuvia ole, mutta ehkä niistä näkee kuitenkin edes vähän minkälaisessa kodissa asun. Paitsi että lämmin tunnelma, ihanat yksityiskohdat tai tunne kodista ei kyllä ihan välittynyt näihin kuviin. 

Pohjapiirrosta mulla ei tästä asunnosta ole niin kuin edellisestä, jonka kuvat voitte muuten käydä katsomassa täältä. Tekniset tiedot on kuitenkin jotakuinkin seuraavat: 46 neliötä, kaksio, keittokomero, ei saunaa. Sijainti Kuopion keskustassa vanhassa ihanassa kivitalossa, tarkemmin sen viidennessä kerroksessa. 

Kun tänne tulee joku kylään, saa painaa valokatkaisijan näköistä ovikelloa joka sanoo vanhanaikaisesti pim pom. Sen jälkeen näkymät on suunnilleen seuraavan kuvan kaltaiset. Oikealle jää siis wc/kylpyhuone (josta nyt ei ole kuvaa, mutta joka on muuten ihana lattialämmityksineen ja työskentelytasoineen). 


Eteisten sisustaminen yleensäkin on mun mielestä vähän haastavaa, mutta ainaskin nyt toistaiseksi lätkäisin muutaman söpön kortin seinälle. Hetken mallailin myös viirinauhaa kiertämään katon rajaan, mutta olisi pitänyt hakata sinne niin monta taulukoukkua etten ainaskaan tänään jaksanut. Mulla on myös ovipuhelin joka vähän näkyy kuvassa, ihan ylisiisti kapistus! 


Kun eteisestä tullaan suoraan eteenpäin, tulee vastaan olohuone, ja jos käännytään ihan heti vasemmalle, niin siellä on keittokomero. Sana joka tätä keittokomeroa kuvaa ehkä parhaiten on pieni. Onneksi se on myös söpö. Kaappitilaa on paljon, mutta puolet siitä niin korkealla etten yletä sinne. Ei se haittaa, kaikki tarpeellinen kuitenkin mahtui tai pistettiin mahtumaan. Ja yksin sinne keittiöön onneksi mahtuu, kahdestaan vähän huonommin. 


Kun keittiöstä katsotaan olohuoneeseen päin niin näyttää mun mielestä kivalta. Olohuone on vähän yhdistetty ruokailutila ja olkkari nimenomaan tuon keittokomeron pienuuden takia, mutta jotenkin tämä on musta jaettu kivasti ja kaikki mahtuu juuri niin kuin alun perin suunnittelinkin. Eihän siinä, aiemmin keittiössä oli myös ruokapöytä ja tuolit ja olkkari oli ihan vaan olkkari ja hamstereillakin oli oma huoneensa. Nyt on pitänyt vähän yhdistellä. Mutta sitä mä juuri kaipasinkin, että kaikki on lähellä. 


Keittiöstä katsottuna oikealla onkin sitten hamsterit. Tuo pahvilaatikkokasa on tuosta lähdössä johonkin pois mahdollisimman pian, ne näyttää niin rumalta. Olin kuitenkin liian laiska siirtämään niitä valokuvaamisen ajaksi. Vasemmalta oikealle asumuksissa elelee Maggie, Viima ja Valo. Seinälle päätyi kolme random taulua, koska siinä sattui valmiiksi olemaan kolme reikää. Olisi kivaa jatkaa tuota tauluriviä vaikka koko seinän verran, mutta katsotaan. 


Tuolla keittiön suunnalta otetussa olkkarikuvassa taisikin näkyä jo ovi makkariin, ja tämä kuva on sitten sen oven luota otettu keittiön suuntaan. Hahmottaa vähän miten nuo keittiö ja eteinen sijoittuu toisiinsakin nähden. 


Ja keittiön pöydän vieressä on sohva, kuten näkyy. Ja tietokone on tässä missä nytkin istun, tämä on mun oma nurkka johon aina käperryn koneelle ja neulomaan ja vaan olemaan. Sohva on myös jotain täydellistä ja juuri sellaista mitä halusin mutta aattelin ettei mulla ole varaa ostaa. Isä toi sen mulle muuton yhteydessä, ja tämä kyllä peittoaa mun vanhat sohvakalusteet mennen tullen. Huomatkaa myös ihana karvamatto. Mä aina aattelin että tuommoset karvamatot ei oo kyllä yhtään mun juttu, mutta niin vain sitten aloinkin haluamaan semmoista, ja tällä viikolla sain sen kotiin. Se on niin pehmeä etten raaskinut pistää sitä makkariin vaan olohuoneeseen jotta voin kävellä sen päältä useammin! 


Olohuoneesta makuuhuoneeseen ei tosiaan ole mitään oikeaa ovea, vaan kaaren mallinen oviaukko. Aluksi mua vähän epäilytti että mitä jos hamsterit sitten valvottaa mua kaikki yöt kun periaatteessa nukun niiden kanssa samassa huoneessa, mutta mitään valvotusongelmaa ei kyllä ole ollut. Tuntuu vaan lähinnä jotenkin kivalta että olohuone jatkuu vielä makuuhuoneeseenkin koska makkari on niin iso, ja sen nurkkaan on sitten eristetty pieni nukkumispaikka. Ja nimenomaan koska olohuone ja makuuhuone on niin avoimesti yhteydessä toisiinsa, niin koen että puolet tuosta makkarista on kyllä vielä tätä olohuonetta tavallaan. 


Siellä näkyy vielä viimeinen purkamaton muuttolaatikko! Tuosta tosiaan näkee myös tuon makkarin "olkkaripuoliskon". 


Ja tässä sitten kuva vastakkaisesta suunnasta otettuna. Vaikka mulle oli ihan pimennossa pitkään että miten järkkäilen tämän koko asunnon ja mihin pistän minkäkin huonekalun, niin alusta saakka mulle oli kummiskin selvää että sänky menee tuonne ihan perimmäisen nurkkaan ja tuo hylly sen eteen. Voi että siellä on jotenkin suloisen ihana nukkua, vähän kuin piilossa kaikelta. Keinutuoli käy tuohon ihanasti, mutta toi ylimääräinen keittiöntuoli on kyllä vähän hassun näköinen. Pitää keksiä sille joku muu paikka ehkä. 


Viimeisen kuvan otin sängyssä seisten peilin kautta, siitä näkee aika hyvin sekä tuon nukkumanurkan että ylipäätään makuuhuoneen "rakenteen". En oikein jaksa pistää päiväpeittoa sänkyyn ikinä kun tuo hylly pikkusen ehkä hankaloittaa sen petaamista muutenkin... Laiska mikä laiska. 


Tältä täällä siis suurin piirtein tällä hetkellä näyttää. Tuntuu hassulta katsoa omaa kotia näin kuvista, varsinkin kun mä en koskaan pidä kattovaloja päällä, ja tuollain valosassahan täällä näyttää ihan erilaiselta kuin kynttilänvalossa tai muuten tunnelmavalossa. Joka tapauksessa rakastan tätä pientä kotiani, tämä on niin sellainen turvapaikka maailmassa, ihan mun oma pieni kolo. Nyt vaan haluaisin kutsua ihmisiä teelle kun täällä on niin kiva olla. 

4 kommenttia:

  1. Kiitos virtuaalivierailusta, esittely oli lämminhenkinen!:)

    VastaaPoista
  2. voi miten hurmaava koti, tuo kaarenmallinen oviaukko on aivan ihana! sulla on hyvä sisustusmaku, just sopivan "mummolamainen" minun makuun. mulla ja kanssa-asukilla on aika erilainen maku kotien suhteen ja koska niiden sekotus olis melko sekamelska, olen kokenu järkevämmäksi antaa sen sisustaa tämänhetkisen (eli täällä on melko valkosta ja uutta...). olen kuitenki ite keränny vähän tavaraa, joista ite tykkään ja ehkä sitten jossain vaiheessa pääsen "mummoloimaan" jonkun kämpän, tai ainaki kesämökin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkin mielestä tämä on nimenomaan hurmaava, se oli sitä jo ihan ekasta kerrasta saakka kun kävin täällä ja koko asunto oli ihan tyhjä. Mä tykkään kyllä juuri tällaisesta että on värikästä ja ei niin justiinsa ja vähän mummolamaista mutta toisaalta vähän "eksoottista" tai semmosta "itämaista". Ja kuitenkin siistiä ja vähän ees mietitty että mitä on missäkin. En kyllä osaa kuvailla sisustustyyliäni, mutta minulta täällä ainaski näyttää!

      Poista