1. huhtikuuta 2017

Tänään meille muutti peikonpähkinän oksia, ja olen tosi iloinen niistä. Ne on niin hienoja. Kirppikseltä löytyi myös kivoja ruukkuja. On ihanaa iloita pienistä asioista, vaikka oikeestaan ajattelen että pienten ilonaiheiden takana on jotain suurta. Niinkun vaikka näiden peikonpähkinän oksien. 

Niiden takana on se, että lauantaina on mahdollisuus vähän huvikseen vaan käydä Prismassa. On mahdollisuus ostaa kaupasta oksia, siis ihan oikeesti ostaa oksia vaikka niitä kasvaa pihalla puussa. Onhan ne tietenkin erilaisia oksia, mutta silti. Mulla on mahdollisuus käyttää muutamia euroja ihan vaan nätteihin oksiin. 

Mulla on myös koti mihin voin tuoda ne oksat. Koti jonka jaan mun rakkaan kanssa, ilman että meille aiheutuu siitä mitään vaaraa että rakastetaan toisiamme ja halutaan elää yhdessä. Meillä on koti jossa on valoisaa, kaunista, siistiä ja hyvä olla. 


Allaoleva kuva on otettu viime viikolla. Sammutettiin valot ja sytytettiin kynttilät koska oli earth hour. Juotiin viiniä joka on jopa mun mielestä hyvää, vaikken yleensä tykkää viinistä. Varmaan se johtuu nätistä pullosta ainaskin osittain. Ehkä lauantai-ilta viinipullon kanssa kynttilöiden valossa on sekin elämän pieni ilo. Senkin takana on kuitenkin aika paljon suuria asioita, jos miettii. 

Mulla on ollut mahdollisuus sammuttaa kaikki valot, joita oli muuten päällä aika monet. Mä voin pitää niin monia tunnelma- ja jouluvaloja päällä iltaisin kuin haluan. Voin sytytellä kynttilöitä kotona ihan vaan huvikseen, voin ostaa niitä lisää kaupasta aina kun tarvitsen, ja voin juoda puolisoni kanssa pullollisen kaunista viiniä silloin kun haluan. 


Joten vaikka välillä on paljon tekemistä, liikaa tekemistä, ja vaikka välillä väsyttää, turhauttaa, stressaa ja ahdistaa, niin usein kuitenkin on hyviä hetkiä. Enemmän kun huonoja. Vaikka välillä tuntuu että eihän tällä alalla tienaa mitään, ja että eihän tässä ole mihinkään varaa, niin välillä voisi silti muistaa, että mulla on kuitenkin varaa monin verroin elämänarvoiseen elämään. Mulla on varaa hyvään elämänlaatuun. 

Varmaan se hyvä elämänlaatu johtuu osittain mun omasta ajattelutavasta, mun tavasta elää. Siitä että kirppis on kiva ja kalleinta ei todellakaan tartte saada edes oikeesta kaupasta. Mutta suurimmilta osin mä olen saanut tällaisen hyvän elämän lahjaksi, ja vaikka mun mielestä kaikilla on oikeus valittaa, ahdistua, turhautua, stressata ja olla surullisia sekä toivoa parempaa, niin joskus voisi vaan hiljentyä sen ajatuksen ääreen että niin, kaikkihan on kummiskin tosi hyvin vaikkei mikään enää koskaan muuttuisikaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti